Jos ihmisiltä kysytään, minkä kokoisessa kunnassa tai kaupungissa he haluavat asua, saa hyvin erilaisia vastauksia. On heitä, ketkä haluavat asua suuren kaupungin ihmisvilinässä. Osa halua asua maalla, omassa rauhassa. Iso osa löytää sopivan asuinpaikkansa siitä väliltä.
Usein puhuttaessa kaupungin vetovoimasta, puhutaan väestönkasvusta. Jos väestö vähenee, nähdään vaihtoehtona täydellinen kuihtuminen, ”viimeinen sammuttaa valot”-ilmiö.
Ei kuitenkaan kannata ajatella niin yksisilmäisesti, että täytyy kasvaa tai kuihdumme pois. On tärkeää luoda hyvän elämisen mahdollisuuksia heille, kenelle kokoisemme kaupunki on juuri sopiva ja hyvä paikka asua ja elää.
Positiivinen sopeutuminen ei tarkoita taantumaa, vaan päin vastoin, tehdään kaupungistamme hyvä paikka asia nykyisille asukkaille. Mahdollista, ja jopa todennäköistäkin on, että hyvä vetää puoleensa hyvää, eli se houkuttaa jossain määrin sitten muuttajia muualtakin. Pidetään ovea avoinna heillekin.
On totta, että kunta tarvitsee veronmaksajia, koska verotulothan ovat pohjana palveluiden järjestämiselle, mutta ainoa ohjaava mittari sen ei tulisi olla. Etenkin ennusteisiin kannattaa suhtautua siten, että ne ovat näkymä, joka voi olla mahdollinen, mutta itse voimme myös omilla toimillamme suuntaan vaikuttaa. Puoleen tai toiseen.
Millä sitten määritetään, millainen on hyvä asuinpaikka? Asukasmäärä ei ole paras mittari, vaan se, että kunnan asukkaat voivat hyvin ja kokevat kaupungin omakseen. Se edellyttää mm. monipuolisia työpaikkoja, sopivia ja riittäviä palveluita sekä osallisuuden vaikuttaa ja tulla kuulluksi omine toiveineen ja tarpeineen.
Hyvinvointialueiden aloitettua toimintansa näyttäytyvät herkästi sosiaali- ja terveyspalvelut omana kokonaisuutenaan ja kunnan toiminnat ominaan. Tietyllä tasolla näin onkin, eikä ainakaan nykyiset kuntien valtionosuudet ja hyvinvointialueiden rahoitusmallit sitä helpota. Kukin taho kamppailee tietyllä tavalla olemassaolostaan, eikä kuntien ja alueen asukkaiden ääni pääse välttämättä kuuluviin niin hyvin kuin pitäisi. Siltikin olemme yhtä ja sen tulee näkyä myös toimintoja suunnitellessa. Myös tavoitteiden asetannassa täytyy löytää yhteinen näkemys ja koettaa ymmärtää ja huomioida ne molemmin puolin. Kuntalaisten hyvinvointi on plussaa paitsi kunnalle, mutta se myös vähentää raskaampien sote-palveluiden tarvetta ja säästää sitä kautta sote-kustannuksia. Vastaavasti hyvät ja tavoitettavat sote-palvelut sekä oikea-aikainen hoitoon pääsy taas tukee alueen asukkaiden terveyttä ja hyvinvointia, jota kautta kunnatkin hyötyvät.
Paikallisesti meillä ovat keskusteluttaneet kovasti koulut sekä uimahalli. Mitä tarvitaan, ja uutena vai korjattuna. Itse näen molemmat, kouluinvestoinnin sekä uimahallin suunnittelun, tärkeinä ja oikea-aikaisina.
Uuden kankun koulun suunnittelu pohjautuu koulu- ja palveluverkkotyöryhmän tekemiin kattaviin taustaselvityksiin ja on sitä kautta edennyt päätöksentekoon. Kahdesta koulusta tulee yksi. Uusi koulu huomioi oppilasennusteet, mutta pitää samalla huolta nykyisistä ja tulevista lapsista ja nuorista turvaten laadukkaat ja terveet opiskelutilat. Se on myös hyvä viesti ulospäin, emme suinkaan ole alasajon tiellä. Oppilasmääräennusteita on toki tärkeää seurata, mutta riittävän tehokkaasti ennusteita lukien ajamme itse oppilasmäärää entistä alemmas. Jos koulut häviävät yksi kerrallaan, tai vaihtoehtoisesti pönkitämme huonokuntoisia kouluja pysymää pystyssä pienillä pakollisilla vuosittaisilla korjauksilla, kukapa tänne jäisi tai perheensä kanssa muuttaisi? Huomionarvoista on myös se, että maailman myllertäessä ympärillämme, voivat tilanteet muuttua nopeastikin. Tämähän on nähty mm. Ukrainan sodan myötä myös lisääntyneenä maahanmuuttajien saapumiselle paikkakunnallemme. On järkevää ylläpitää positiivista realismia.
Uimahallilla on laajempi käyttäjäkunta. Sen voi sanoa liikuttavan vauvasta vaariin. Nyt käynnistynyt suunnittelu luo pohjaa uudelle hallille, joten kun nykyinen halli on tiensä päässä, voimme varmistaa, että kaupungissamme on edelleen uimahalli. Itse ajattelen, että kylpylää emme tarvitse, vaan hyvän perushallin, jossa voi rentoutua, kuntoutua, opetella uimaan, harrastaa vesiliikuntaa ja myös kisaaminen onnistuu.
Kotikaupunki on pitkälti yhtä kuin se asukkaat. Jokainen voimme omilla toimillamme sekä myös asenteellamme vaikuttaa siihen, millainen se on. Pidetään Varkaudesta yhdessä huolta.
Pia Hedman