Oppivelvollisuus, vaiko -mahdollisuus?

Blogi

Tämän syksyn 9. luokkalaisten yhteishaussa on uusi tilanne, sillä oppivelvollisuus laajenee elokuussa 2021.
Tervetulleen uudistuksen kokonaistavoitteena on tukea nuorten oppimista ja hyvinvointia, eli nostaa
koulutus- ja osaamistasoa, kaventaa oppimiseroja sekä lisätä koulutuksellista tasa-arvoa ja
yhdenvertaisuutta. Tavoitteena on myös nostaa sitä kautta työllisyysastetta. Oppivelvollisuus päättyy kun
nuori täyttää 18 vuotta tai suorittaa sitä ennen toisen asteen tutkinnon. Opiskelu on opiskelijalle
maksutonta, lukuun ottamatta joitakin mahdollisesti tarvittavia erityisvälineitä.


Mitä se sitten tarkoittaa käytännössä? Pelkkä laki on vain runko, sisältö ratkaisee, mihin saakka tuolla
uudistuksella päästään. Ensisijaisesti on tärkeää rakentaa yhdessä kuntien ja koulutuksenjärjestäjien kanssa
toimivia rakenteita ja toimintamalleja jo tiedossa oleviin keskeisiin nivelvaiheisiin sekä jo aiemmin tiedossa
oleviin pulmakohtiin, joiden kautta nuoret ovat aiemmin opinnoista tipahtaneet. Lisäksi on entistä
tärkeämpää varmistaa lapsille ja nuorille vahva ja tarpeen mukaan tuettu polku jo kotoa ja
varhaiskasvatuksesta perusopetukseen. Näiden osalta täytyy olla riittävät resurssit sekä riittävä
ammattitaito tarttua jo orastaviin ongelmiin. Ennen siirtymää seuraavalle askelmalle on varmistettava
riittävä valmius selvitä tulevista odotuksista ja velvoitteista.


Peruskoulun päättyessä tulee olla riittävästi kullekin nuorelle soveltuvia opiskelu(ala)vaihtoehtoja. Jos
kiinnostus on tekniselle puolelle, on vaikeaa motivoida kouluttautumaan hoivapuolelle, ja päinvastoin. Näin
esimerkkinä. Opiskelumahdollisuuksia etenkin pienillä paikkakunnilla karsitaan koko ajan, joten tämäkin on
todellisuutta. 16-vuotias ei useinkaan ole vielä valmis muuttamaan omilleen opiskelujen vuoksi. Liian
varhainen ulkoapäin ohjattu itsenäistyminen tuo vain lisähaastetta opintojen loppuun suorittamiseen.


Jotkut moittivat uudistusta kalliiksi. Kumpi on kalliimpaa – se, että korjataan syrjäytymisen laaja-alaisia
jälkiä vai se, että tuetaan entistä vahvemmin nuortemme kasvua aikuisuuteen? Hyvinvoiva nuori on
tulevaisuutemme rakentaja ja toimija.


-Pia Hedman