Soten sydän ja moottori

Blogi

Hyvinvointialueet tarvitsevat tekijänsä, henkilöstö on soten sydän ja moottori. Henkilöstön saatavuus on ollut haasteellista jo pidemmän aikaa, nyt tilanne on paikoitellen jopa kriisiytynyt. Henkilöstö on kuitenkin se, joka itse työn hoitaa. Hyvätkin rakenteet ja toimintamallit ovat turhia, jos ei ole tekijöitä.

Esille korjauskeinoiksi on nostettu työolojen parantaminen, työhyvinvointi, palkkaus ja myös ulkomainen työvoima. Kaikkia noita varmasti tarvitaan, että tilanne kohenee. Pelkkä korjauskeinojen toistuva luettelointi ei kuitenkaan auta, vaan on siirryttävä sanoista tekoihin.

Sosiaali- ja terveysalan ammatit ovat suurelta osin kutsumusammatteja, ihan jo siksi, koska niissä ei voi, tai ei ainakaan tulisi, toimia vain teknisesti. Pelkällä kutsumuksella ei työtä kuitenkaan hoideta eikä arkea eletä. Pienillä resursseilla työskentely voi alkuun näyttää hyvinkin taloudelliselta, mutta jos työn jälki ei ole sitä mitä sen pitäisi olla ja jos henkilöstö uupuu ja sairastuu, ollaan kustannustehokkuudesta kaukana. Asiakkaiden ja potilaiden tilanteet kärjistyvät ja avun ja hoidon tarve kasvaa, jolloin joudutaan usein turvautumaan kalliimpiin toimenpiteisiin, inhimillisyydestä puhumattakaan. Henkilöstön sairauslomat tiukentavat työyhteisön tilannetta entisestään ja syntyy helposti ns. lumipalloefekti. Ja sairauslomat tulevat myöskin kalliiksi.

Kuinka saamme pidettyä nykyisen henkilöstön, houkuteltua uusia alalle opiskelijoita sekä muihin töihin siirtyneitä takaisin hoito- ja sosiaalialalle? Ytimessä on työntekijän arvostaminen ja hänen huomioimisensa. Pääroolissa ovat riittävät resurssit, hyvä johtaminen, avoin ja positiivinen toimintakulttuuri, työssä jaksamisen tukeminen eri keinoin sekä myös palkkaus. Lähijohtamisen tapa, työaikajoustot, perheen ja työn yhteensovittaminen ovat tärkeitä. Palkkaus on usein se mittari, joka näyttäytyy ulospäin työn arvostuksen asteen, ainakin henkilöstölle itselleen. Moni toteaa tässä, että mistä rahat? Käänteisesti voi todeta, että mistä tekijät? Hurja skenaario hoitoon hakeutuessa, jos resurssipulan vuoksi käännytetään pois? Tämäkin jo osin todellisuutta. Siispä sanoista tekoihin.

Pia Hedman, sosionomi (YAMK), aluevaaliehdokas (sd.)